Kaupunginhallitus
Esityslista 28.10.2025/Asianro 6

Kaupunginhallitus 28.10.2025     

187/02.03.00/2025  

Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Leena Sämpi

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kaupunginvaltuusto määrää

kaupungin kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen

samalla, kun se vahvistaa tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit

määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella.

Kiinteistövero määräytyy kiinteistön verotusarvosta.

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit tällä hetkellä voimassa olevan

lain mukaan ovat seuraavat:

- maapohjan yleinen kiinteistövero = 1,30 - 2,00 %

- rakennuksen yleinen kiinteistövero = 0,93 - 2,00 %

- vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero = 0,41 - 1,00 %

- muun asuinrakennuksen kiinteistövero = 0,93 - 2,00 %

- voimalaitoksen kiinteistövero = enintään 3,10 %

- rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero = 2,00

- 6,00 %.

Rakentamaton rakennuspaikka

Rakentamattomalle rakennuspaikalle kunta voi lain mukaan määrätä korotetun kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 2,00 ja enintään 6,00. Mikäli kunta määrää em. korotuksen, sen tulee vuosittain selvittää ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron edellytykset, ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeelliset tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen toimittamista ja muutoksenhakua varten. Mikäli korotettua kiinteistöveroa ei määrätä, peritään rakentamattomista rakennuspaikoista maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin mukainen kiinteistövero.

Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos:

1.  alueidenkäyttölaissa (132/1999) tarkoitettu asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua,

2. asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen,

3. rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole rakentamislain (751/2023) 108 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua,

4. rakennuspaikalle on rakentamislain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen,

5. rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaisesti,

6. rakennuspaikalla ei ole alueidenkäyttölain 38 tai 53 §:ssä taikka 58 §:n 5 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa,

7. rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun puolisot yhdessä omistavat rakennuspaikan tai rakennuspaikka on muutoin määräosaisessa yhteisomistuksessa. Niin ikään rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun osa siitä on verovelvollisen pääasiallisesti omistaman yhtiön tai muun yhteisön omistuksessa taikka kun rakennuspaikka on samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden omistuksessa.

Kaupunginhallituksen nimeämä maa-aluetyöryhmä, johon kuuluvat

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, teknisten palveluiden

lautakunnan puheenjohtaja, tekninen johtaja, työpäällikkö sekä

talous- ja hallintojohtaja, käsitteli kokouksessaan 9.10.2024

korotetun kiinteistöveron määräämistä rakentamattomille

rakennuspaikoille. Työryhmä totesi, että korotetun kiinteistöveron

määräämisen tarkoituksena on rakentamisen jouduttaminen, mutta

tämän hetkisessä tilanteessa se tuskin sitä edesauttaa. Korotettu

vero olisi ainoastaan lisärasite niin kaupungille (verottajalle täytyy

vuosittain toimittaa luettelot kaikista rakentamattomista

rakennuspaikoista) kuin maanomistajille. Huomioitavaa on, että

yleisen maapohjan kiinteistövero nousi 1,30 %:iin vuonna 2024.

Yleishyödyllinen yhteisö

Kiinteistöverolaissa kunnalle annetaan oikeus määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentit edellä mainittuja prosentteja alhaisemmiksi. Kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.

Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos:

1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä,

2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin,

3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan tuloverolain mukaan pitää maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä,sekä muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä

vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.

Yleishyödyllisen yhdistyksen statuksen kiinteistölle määrittelee Verohallinto, eikä Kannuksen kaupungilla ole käytettävissään tarkempaa tietoa siitä, mille kiinteistöille tämä status on määritelty. Kannuksen kaupunki ei ole käyttänyt oikeuttaan määrätä yleishyödyllisille yhteisöille alempaa kiinteistöveroa. Yleishyödyllisten yhteisöjen maksama kiinteistövero on vuositasolla n. 1 000 euroa.

Kaupunginvaltuuston 20.10.2004 § 71 mukaisesti kaupunki avustaa maksuunpantua kiinteistöveroa vastaavalla summalla yleishyödyllisiä, lähinnä talkootyö -periaatteella toimivia seuroja ja yhdistyksiä, joiksi avustusta myönnettäessä katsotaan kyläyhdistykset, maamies- ja maatalousseurat, Oskari Tokoi -seura, metsästysseurat, koirakerhot ja kotiseutuyhdistykset. Avustus myönnetään hakemuksen perusteella. Vuositasolla näitä avustuksia myönnetään yhteensä noin 3 000 euroa.

Voimalaitokset

Kunta voi määrätä erikseen enintään 3,10 %:n suuruisen kiinteistöveroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen. Tätä erillistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan voimalaitokseen, jonka nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria tai useampaan voimalaitokseen, mikäli niiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja ne on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä. Voimalaitoksen erillisprosentti tulee näin ollen sovellettavaksi myös tuulivoimapuistoihin.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuonna 2025 Kannuksessa voimassa olevat, Keski-Pohjanmaan ja Manner-Suomen keskimääräiset sekä vuodelle 2026 esitettävät kiinteistöveroprosentit sekä kiinteistöveron tuotto eri veroprosenttivaihtoehdoilla.

Kiinteistöveroprosentit:

Kiinteistöveron tuotto 1 000 €:

Talousarvion 2026 valmistelussa on lähdetty siitä, että kiinteistöveroprosentit säilyvät entisellä tasolla. Voimalaitoksilta perittävä kiinteistövero on korotettu lain sallimaan ylärajaan vuodelle 2019 ja yleisen maapohjan kiinteistövero nousi lain määräämälle alarajalle vuonna 2025. Muita kiinteistöveroprosentteja on korotettu edellisen kerran vuodelle 2015.

Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2026
kiinteistöveroprosentit määrätään seuraavasti:
1. yleinen maapohja = 1,30 %
2. yleinen rakennus = 1,15 %
2. vakituiset asuinrakennus = 0,55 %
3. muut asuinrakennus = 1,00 %
4. voimalaitos = 3,10 %
5. kaupunki ei käytä oikeuttaan alentaa yleishyödyllisten yhteisöjen
omistamien rakennusten ja maapohjien kiinteistöveroprosenttia
6. rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta ei määrätä
korotettua kiinteistöveroa.

Päätös