Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 22.10.2024/Pykälä 146

Kaupunginhallitus 22.10.2024 § 146  

196/02.03.00/2024  

Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Leena Sämpi

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kaupunginvaltuusto määrää

kaupungin kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen

samalla, kun se vahvistaa tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit

määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella.

Kiinteistövero määräytyy kiinteistön verotusarvosta.

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit tällä hetkellä voimassa olevan

lain mukaan ovat seuraavat:

-          maapohjan yleinen kiinteistövero = 1,30 - 2,00 %

-          rakennuksen yleinen kiinteistövero = 0,93 - 2,00 %

-          vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero = 0,41 - 1,00 %

-          muun asuinrakennuksen kiinteistövero = 0,93 - 2,00 %

-          voimalaitoksen kiinteistövero = enintään 3,10 %

-          rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero = 2,00 - 6,00 %

Rakentamaton rakennuspaikka

Rakentamattomalle rakennuspaikalle kunta voi lain mukaan määrätä

korotetun kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 2,00 ja enintään

6,00. Mikäli kunta määrää em. korotuksen, sen tulee vuosittain

selvittää ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman

rakennuspaikan kiinteistöveron edellytykset, ja ilmoittaa ne samoin

kuin muut tarpeelliset tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen

toimittamista ja muutoksenhakua varten. Mikäli korotettua

kiinteistöveroa ei määrätä, peritään rakentamattomista

rakennuspaikoista maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin mukainen kiinteistövero.

Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos:

1. alueidenkäyttölaissa (132/1999) tarkoitettu asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua,
2. asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen
3. rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole rakentamislain (751/2023) 108 §:ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua
4. rakennuspaikalle on rakentamislain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen
5. rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaisesti
6. rakennuspaikalla ei ole alueidenkäyttölain 38 tai 53 §:ssä taikka 58 §:n 5 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa
7. rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun puolisot yhdessä omistavat rakennuspaikan tai rakennuspaikka on muutoin määräosaisessa yhteisomistuksessa. Niin ikään rakennuspaikan katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa silloin, kun osa siitä on verovelvollisen pääasiallisesti omistaman yhtiön tai muun yhteisön omistuksessa taikka kun rakennuspaikka on samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden omistuksessa.

Kaupunginhallituksen nimeämä maa-aluetyöryhmä, johon kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, teknisten palveluiden lautakunnan puheenjohtaja, tekninen johtaja, työpäällikkö sekä talous- ja hallintojohtaja, käsitteli kokouksessaan 9.10.2024 korotetun kiinteistöveron määräämistä rakentamattomille rakennuspaikoille. Työryhmä totesi, että korotetun kiinteistöveron määräämisen tarkoituksena  on rakentamisen jouduttaminen, mutta tämän hetkisessä tilanteessa se tuskin sitä edesauttaa. Korotettu vero olisi ainoastaan lisärasite niin kaupungille (verottajalle täytyy vuosittain toimittaa luettelot kaikista rakentamattomista rakennuspaikoista) kuin maanomistajille. Huomioitavaa on, että yleisen maapohjan kiinteistövero nousi 1,30 %:iin vuonna 2024.

Yleishyödyllinen yhteisö

Kiinteistöverolaissa kunnalle annetaan oikeus määrätä tuloverolain

22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman

rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentit edellä mainittuja

prosentteja alhaisemmiksi. Kiinteistöveroprosentiksi voidaan

määrätä myös 0,00.

Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos:

1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi

aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa

mielessä,

2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin,

3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua

osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana

palkkana tai muuna hyvityksenä.

Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan tuloverolain mukaan pitää

maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa,

työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa,

näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa

harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä,

puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-,

rinnakkais- tai apuyhdistystä,sekä muuta yhteisöä, jonka

varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai

sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen

tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä

vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.

Yleishyödyllisen yhdistyksen statuksen kiinteistölle määrittelee

Verohallinto, eikä Kannuksen kaupungilla ole käytettävissään

tarkempaa tietoa siitä, mille kiinteistöille tämä status on määritelty.

Kannuksen kaupunki ei ole käyttänyt oikeuttaan määrätä

yleishyödyllisille yhteisöille alempaa kiinteistöveroa. Yleishyödyllisten

yhteisöjen maksama kiinteistövero on vuositasolla n. 1 100 euroa.

Kaupunginvaltuuston 20.10.2004 § 71 mukaisesti kaupunki avustaa

maksuunpantua kiinteistöveroa vastaavalla summalla

yleishyödyllisiä, lähinnä talkootyö -periaatteella toimivia seuroja ja

yhdistyksiä, joiksi avustusta myönnettäessä katsotaan

kyläyhdistykset, maamies- ja maatalousseurat, Oskari Tokoi -seura,

metsästysseurat, koirakerhot ja kotiseutuyhdistykset. Avustus

myönnetään hakemuksen perusteella. Vuositasolla näitä avustuksia

myönnetään yhteensä noin 3 000 euroa.

Voimalaitokset

Kunta voi määrätä erikseen enintään 3,10 %:n suuruisen

kiinteistöveroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen. Tätä

erillistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan voimalaitokseen, jonka

nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria tai useampaan

voimalaitokseen, mikäli niiden yhteisteho ylittää 10

megavolttiampeeria ja ne on liitetty verkkoon yhteisestä

liityntäpisteestä. Voimalaitoksen erillisprosentti tulee näin ollen

sovellettavaksi myös tuulivoimapuistoihin.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty vuonna 2024 Kannuksessa

voimassa olevat, Keski-Pohjanmaan ja Manner-Suomen

keskimääräiset sekä vuodelle 2025 esitettävät kiinteistöveroprosentit

sekä kiinteistöveron tuotto eri veroprosenttivaihtoehdoilla.

Kiinteistöveroprosentit:

Kiinteistöveron tuotto 1 000 €:

Talousarvion 2025 valmistelussa on lähdetty siitä, että

kiinteistöveroprosentit säilyvät entisellä tasolla. Voimalaitoksilta

perittävä kiinteistövero on korotettu lain sallimaan ylärajaan vuodelle

2019. Muita kiinteistöveroprosentteja on korotettu edellisen kerran

vuodelle 2015.

Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2025
kiinteistöveroprosentit määrätään seuraavasti:
1. yleinen maapohja = 1,30 %
2. yleinen rakennus = 1,15 %
2. vakituiset asuinrakennus = 0,55 %
3. muut asuinrakennus = 1,00 %
4. voimalaitos = 3,10 %
5. kaupunki ei käytä oikeuttaan alentaa yleishyödyllisten yhteisöjen
omistamien rakennusten ja maapohjien kiinteistöveroprosenttia
6. rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta ei määrätä
korotettua kiinteistöveroa.

Päätös 

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että rakentamattomat rakennuspaikat kartoitetaan ja niiden korotetun kiinteistöveron määräämiseen palataan vuoden 2026 kiinteistöveroprosenttien käsittelyn yhteydessä. Muilta osin kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen asiassa.