RSS-linkki
Kokousasiat:https://kannus10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://kannus10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 30.05.2023/Pykälä 107
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
# | Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 | |
# | Eriävä mielipide khall 30.5.2023 § 107 |
Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa
Teknisten palveluiden lautakunta 22.05.2023 § 43
Valmistelija: työpäällikkö Matti Salmela
Tekniset palvelut on laatinut yhteistyössä Plandea Oy:n kanssa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 asiakirjan. Valmisteluun valittiin ohjausryhmä, johon kuuluvat tekninen johtaja, työpäällikkö ja rakennustarkastaja, lisäksi kolme teknisten palveluiden lautakunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä ja kolme kaupunginhallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa, lisäksi valmistelusta järjestettiin teknisten palveluiden lautakunnalle kaksi esittelytilaisuutta. Lisäksi järjestettiin 22.3-23.4.2023 välisenä aikana kuntalaiskysely tuulivoimarakentamisesta.
Laadittu Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 asiakirja on liitteenä.
Työpäällikkö Teknisten palveluiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 asiakirjan.
Päätös
Plandea Oy:n Minna Vesisenaho oli esittelemässä Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 -asiakirjaa.
Eero Pihlajaniemi esitti, että asuin- ja lomarakennusten suojavyöhykkeen laajuus muutetaan kahdesta kilometristä kolmeen kilometriin. Perusteluna Pihlajaniemi esitti seuraavaa:
"Suojavyöhykkeen laskemistapana on tähän asti käytetty napakorkeus kertaa kymmenen. Tuulimyllyjen napakorkeus on ollut 175-200 metriä. Tästä laskemalla saadaan suojaetäisyydeksi 2km/tuulimylly. Nykyisin tehdään korkeampia rakenteita, koska silloin saadaan isompi teho yksikölle. Tuulimyllyjen napakorkeus on kasvanut 250-300 metriin. Aikaisemman laskukaavan mukaisesti lasketaan napakorkeus kertaa kymmenen, minkä perusteella saadaan uudeksi suojaetäisyydeksi kolme kilometriä. Tämä on yleisesti käytetty ohje suojaetäisyyksien laskennassa.Mikäli periaatteita halutaan muuttaa niin silloin uusi poikkeava laskentatapa pitää hyväksyttää Kannuksen osalta ministeriössä."
Riikka Leppäkari kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty työpäällikön pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys. Päätettiin suorittaa kädennostoäänestys.
Työpäällikön pohjaesitys:
Jaakko Kolppanen
Veijo Hernesniemi
Aila Niemonen
Ari Tiittanen
Janne Kivioja
Eero Pihlajaniemen muutosesitys:
Eero Pihlajaniemi
Riikka Leppäkari
Puheenjohtaja totesi, että teknisten palveluiden lautakunta on äänin 5/2 päättänyt hyväksyä työpäällikön ehdotuksen asiassa.
Kaupunginhallitus 30.05.2023 § 107
213/00.01.02/2022
Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ja rakentamisen periaatteet Kannuksessa 2023 -asiakirja on oheismateriaalina. Asiaa esitellään valtuustoinfossa 29.5.2023.
Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisten palveluiden lautakunnan ehdotuksen asiassa.
Päätös
Manolis Huuki esitti, että asuin- ja lomarakennusten suojavyöhykkeen laajuus muutetaan kahdesta kilometristä kolmeen kilometriin. Suojavyöhykkeen laskemistapana on tähän asti käytetty napakorkeus kertaa kymmenen. Tuulimyllyjen napakorkeus on ollut 175-200 metriä. Tästä laskemalla saadaan suojaetäisyydeksi 2km/tuulimylly. Nykyisin tehdään korkeampia rakenteita, koska silloin saadaan isompi teho yksikölle. Tuulimyllyjen napakorkeus on kasvanut 250-300 metriin. Aikaisemman laskukaavan mukaisesti lasketaan napakorkeus kertaa kymmenen, minkä perusteella saadaan uudeksi suojaetäisyydeksi kolme kilometriä. Tämä on yleisesti käytetty ohje suojaetäisyyksien laskennassa.
Sirkka Juusela-Pekkarinen ja Jyrki Veijola kannattivat Manolis Huukin esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginjohtajan pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti.
Suoritetussa äänestyksessä äänet jakautuivat seuraavasti:
Kaupunginjohtajan esitys:
Ilola Hannele
Hintikka Päivi
Huuki Ari
Pajala Timo
Törmä Anja
Manolis Huukin esitys:
Huuki Erkki
Huuki Manolis
Juusela-Pekkarinen Sirkka
Veijola Jyrki
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 5/4 päättänyt hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen asiassa.
Manolis Huuki, Sirkka Juusela-Pekkarinen ja Jyrki Veijola jättivät eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |